Heliga Korsets kyrka | Die Heilige-Kreuz-Kirche | The Holy Cross Church

Kinkerit

 

Hattulan seurakunnassa pidetään kevättalven aikana yhdettoista kinkerit ja kevätkesällä vielä kolmet. Suomalaisessa perinteessä kinkerit, lukukinkerit tai lukuset olivat aluksi kirkon pitämiä kristinopin kuulustelutilaisuuksia. Ennen kansakoulujen aikaa lukukinkereillä olikin huomattava kansansivistyksellinen vaikutus, sillä kinkereillä kuulusteltiin lukutaitoa ja katekismuksen tuntemista. Nykykinkereillä opetellaan virsilaulua, jaetaan kuulumisia ja perehdytään johonkin kristillisen uskon osa-alueeseen.

 

Su 16.2. klo 11.15 Lahdentaka-Suotaala: Tyrvännön kirkossa.

Ke 19.2. klo 18.30 Yllitty: Seija ja Jyrki Kotovuolla, Yllityntie 7.

Ke 26.2. klo 13.00 Katinala: Kissankellossa, Vanhainkodintie 2.

Ke 26.2. klo 18.30 Poransaari-Pappilanniemi: Ulla ja Matti Savonjousella, Alasaarentie 3.

To 27.2. klo 18.30 Valtee-Salimäki: Eira Koskelalla, Kirkkotie 2.

To 6.3. klo 18.30 Nihattula-Kanunki: Nihattulan vanhalla koululla.

Su 9.3. klo 11.15 Lusi-Siukola: Hattulan kirkossa.

Ti 25.3. klo 18.30 Ihalempi-Kerälä: Anja ja Antti Savolalla, Marttaristintie 5.

Su 30.3. klo 11.15. Rahkoila ja kaikille avoimet kinkerit Hattulan kirkossa.

Ke 2.4. klo 13.00 Veteraanit ja sodan sukupolvi: Parolan srk-talossa, kahvit klo 12.

Ti 15.4. klo 13.00 Pekola: Pappilanniemi 4. krs.

Mervi-Suontaan, Retula-Monaalan ja Koski-Takajärven kinkerit myöhemmin keväällä tai kesällä.

 

 

Marian monet kasvot – kevättalven kinkeriteema

 

Tänä vuonna kinkereillä puhutaan Mariasta ja perehdytään oman seurakunnan Maria-aiheisiin teoksiin. Näitä teoksia on esimerkiksi Pyhän Ristin kirkossa useita. Myös Hattulan kirkon alttaritaulussa on kuvattu Maria ristin juurelle.

 

Luterilaisessa kirkossa Mariaa pidetään erityisesti esikuvallisena kristittynä. Ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa Marialla on hyvin tärkeä asema, esimerkiksi suurin osa maailman katolisista kirkoista on omistettu Marialle. Suomessa on monia Marialle omistettuja kirkkoja, mm. Hollolan kirkko, Porvoon tuomiokirkko ja Turun tuomiokirkko. Maria valittiin kinkereiden aiheeksi koska Marianpäivä on juuri kevättalvella kinkereiden aikaan ja seurakunnan tiloissa on monia Maria-aiheisia teoksia. Marian elämä antaa samaistumiskohteita myös nykyihmisille ja Marialla on paljon annettavaa myös luterilaisille kristityille.

Pyhän Ristin kirkon Mariakuvat

Pyhän Ristin kirkossa on runsaasti sekä Maria-aiheisia veistoksia että Mariaan liittyviä maalauksia. Maalaukset perustuvat sekä Raamatun kertomuksiin että legendoihin. Tällä hetkellä kirkossa on kaksi keskiaikaista Maria-aiheista puuveistosta. Muut Maria-aiheiset veistokset ovat restauroitavana. Jeesus-lasta käsivarrellaan kantava Maria on 1300-luvun alkupuolelta ja rukousasennossa kädet rinnalla seisova surun murtama Maria on 1400-luvun loppupuolelta. Tämä rukoileva madonna on kirkon eteisessä, Jeesus-lasta käsillään kantava Maria on kirkon takaosassa.

Maria-aiheiset maalaukset

 

Maria-aiheisia maalauksia on Pyhän Ristin kirkossa erityisesti kirkon etelälaivassa. Esimerkiksi neitsyt Marian syntymä, Marian temppeliin vieminen ja Maria jakamassa uhreja temppelissä kuvaavat Marian varhaista elämää. Aivan kirkon etelän puoleisen oven päälle on kuvattu enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle sekä Marian ja Elisabethin kohtaaminen. Erityisen puhutteleva on Maria, Tuskien äiti –kuva, jossa Maria on kuvattu niin, että seitsemän tuskan miekkaa lävistävät hänen sydämensä. Tämä vanhan Simeonin ennustukseen ”ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä”. Tuskien äiti on etelän puoleisen oven oikealla puolella, kirkkosalista katsottuna.

 

Eteläseinään on kuvattu myös Jeesus-lapsen ympärileikkaus, jossa Maria nostaa lapsen alttarille. Myös Simeonin ennustus-kuvassa lapsi on Marian sylissä. Eteläseinässä kirkon takaosassa on kuva, jossa Pyhä perhe kulkee aasin kanssa pakoon Egyptiin.

 

Kun astuu etelänpuoleisesta ovesta kirkkosaliin, ylhäällä näkyy legendoihin perustuvia kuvia Mariasta: Maria ojentaa kätensä pelastaakseen maalarin, jonka paholainen yrittää pudottaa telineeltä. Maria myös rukoilee alttarilla istuvaa Jeesus-lasta antamaan anteeksi rikkaalle nuorelle miehelle. Näissä kuvissa Maria on puettu granaattiomenakuvioiseen pukuun. Maria on kuvattu myös neljän taivaallisen neitsyen kanssa. Taaemmassa holvissa on kuva, jossa Maria ojentaa huonoa elämää viettäneelle papille asiakirjan, johon on kirjoitettu kaikki hänen syntinsä ja kehottaa tätä tekemään parannuksen. Maria on esitetty taivaan kuningattarena seuranaan kaksi taivaallista neitsyttä.

 

Pyhän Ristin kirkon sakastissa on myös Maria-aiheisia maalauksia. Itäseinälle on kuvattu Marian hautaus ja Marian kuolema. Eteläseinällä on Marian ja Joosefin kihlaus sekä legenda Mariasta ja ilveilijästä. Jonglööri kunnioittaa Mariaa taitavilla tempuillaan. Legendan mukaan jonglööri jatkoi, kunnes vaipui väsymyksestä maahan. Neitsyt Marian kuva, jonka edessä hän oli temppujaan tehnyt, muuttui tällöin eläväksi. Maria laskeutui alas alttarilta ja pyyhki hänen otsaansa viittansa liepeellä.

 

Marian asema kirkossa

Kirkkomme Tunnustuskirjoissa hyväksytään kaksi vanhan kirkon ajalta periytyvää oppia Mariasta:

Maria tulee kutsua Jumalan synnyttäjäksi (Efeso 431) ja Maria on ainainen neitsyt (Konstantinopoli 553) Näitä asioita ei ole aktiivisesti pidetty kirkossa esillä eivätkä ne ole näkyneet kirkkomme liturgiassa. Luterilainen kirkko on korostanut erityisesti Mariaa esikuvallisena kristittynä, joka vastasi Jumalan kutsuun myöntävästi. Suomessa Maria on kiinnostanut erityisesti taidehistorioitsijoita ja kuvataiteilijoita, mutta viime vuosina on kiinnostuttu myös Marian asemasta kirkon hengellisyydessä.

 

Katolisen ajan perintö

Katolisella ajalla kirkossa vietettiin kahdeksan vuosittaista Maria-juhlaa. Nämä juhlat sisältyivät myös Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenteriin vuodelta 1544. Näistä kolme ensimmäistä perustuvat  Raamatun teksteihin, jälkimmäiset legendoihin. Jälkiä näistä juhlapäivistä näkyy edelleenkin nimipäiväkalenterissa. Nämä vanhat Maria-juhlat ovat seuraavat:

 

2.2. Marian puhdistuspäivä (kynttilänpäivä)

25.3. Marian ilmestyspäivä

2.7. Marian vierailupäivä

15.8. Marian Taivaaseen ottamisen päivä

8.9. Marian syntymäpäivä

21.11. Marian temppeliin tuomisen päivä

8.12. Marian sikiämisen päivä

15.12. Marian äidin, Annan päivä

Nykyisessä kirkkovuosikalenterissa Marian ilmestyspäivä on kevättalvella keskellä paastonaikaa ja sen aiheena on "Herran palvelijatar". Evenkeliumiteksti kertoo enkeli Gabrielin ilmestyminen neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä. Myös neljäs adventtisunnuntai ennen joulua on omistettu lasta odottavalle Marialle.

 

Marian kiitosvirsi

 

Marian kiitosvirsi, latinaksi Magnificat on nimitys Luukkaan evankeliumin ensimmäisessä luvussa olevalle runoelmalle, jonka Maria lausuu Elisabetille, Johannes Kastajan äidille. Tämä Magnificat-ylistys on innoittanut monia säveltäjiä.

 

Minun sieluni ylistää Herran suuruutta, minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani, sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa. Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi, sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja. Hänen nimensä on pyhä, polvesta polveen hän osoittaa laupeutensa niille, jotka häntä pelkäävät. Hänen kätensä on tehnyt mahtavia tekoja, hän on lyönyt hajalle ne, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään. Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan ja korottanut alhaiset. Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin, mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois. Hän on pitänyt huolen palvelijastaan Israelista, hän on muistanut kansaansa ja osoittanut laupeutensa Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen, ajasta aikaan, niin kuin hän on isillemme luvannut.

Maria, taivaallinen esirukoilija

 

Ave Maria –rukous on tunnetuin Maria-rukous. Sen ensimmäinen osa on enkelin tervehdyksestä Marialle ja toinen Elisabethin tervehdyksestä. (Luuk 1: 28,42) Kolmas osa on myöhempi lisäys.

 

Terve Maria, armoitettu,

Herra sinun kanssasi.

Siunattu sinä naisten joukossa

ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus.

Pyhä Maria, Jumalan äiti,

rukoile meidän syntisten puolesta

nyt ja kuolemamme hetkellä. Aamen.

Maria Raamatussa

Maria on monella tavalla esillä Raamatun kertomuksissa. Erityisesti Luukkaan evankeliumin kirjoittaja on kuvannut Mariaa ja hänen elämäänsä:

 

Enkeli ilmestyy Marialle Luuk 1: 26 - 38.

Marian ja Elisabethin kohtaaminen Luuk 1: 39 – 45.

Marian kiitosvirsi Luuk 1: 46 – 55.

Jeesuksen syntymä ja sen jälkeiset tapahtumat Luuk 2

Jeesus-lapsi temppelissä ja vanha Simeon Luuk 2: 22 – 53.

Jeesus ja Maria Galilean Kaanan hääjuhlassa Joh 2: 3 – 5.

Jeesuksen omaiset Matt 12: 46 – 50.

Maria ristin juurella Joh 19: 26 – 27.

 

 

Lähteenä käytetty mm.

Timo Komulainen: Marian vuosi. 2011.

Hattulan ja Tyrvännön kirkot. Toim. Marja Terttu Knapas. 1997. Museovirasto.

 


Hattulan kirkon Maria ristin juurella
Hattulan kirkon Maria Ristin juurella

Maria-veistos ja Jeesuslapsi
Nuori Maria ja Jeesus-lapsi. Pyhän Ristin kirkon puuveistos 1300-luvulta

Maria

Maria ja miekat
Tuskien äiti, Mater Dolorosa. Aihe pohjautuu Simeonin ennustukseen "ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä". Seitsemän miekkaa lävistää Marian sydämen. Maalaus on kirkon eteläseinässä oven vieressä.

Maria ja taivaalliset neitsyet
Maria ja taivaalliset neitsyet.

Maria pelastaa maalarin
Maria ojentaa kätensä pelastaakseen maalarin, jonka paholainen yrittää pudottaa telineeltä.

Maria ja ilveilijä
Neitsyt Maria ja ilveilijä

Marian kuolema
Marian kuolema. Maalaus Pyhän Ristin kirkon sakastissa.