Haudanhaltija
Haudanhaltija toimii kirkkolain mukaan yhdyshenkilönä suvun ja seurakunnan välillä. Hautaoikeuden haltija vastaa haudan hoidosta ja edustaa omaisia hautaa koskevissa asioissa.
Kirkkolain 3 luku 31 § mukaan hautaoikeuden haltija edustaa niitä, joita hautaan voidaan haudata, ja käyttää puhevaltaa hautaa koskevissa asioissa hautaustoimilaissa sekä tässä laissa ja sen nojalla säädetyllä tai määrätyllä tavalla.
Hautaa luovutettaessa sovitaan hautaoikeuden haltijasta. Jos sopimusta ei ole tehty vuoden kuluessa haudan luovutuspäivästä tai jos tehtyä sopimusta ei voida olosuhteiden muuttumisen johdosta noudattaa, hautaoikeuden haltijaksi tulee vainajan leski tai, jos leskeä ei ole, ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset. Näiden on valittava hautaoikeuden haltija edustamaan heitä hautaa koskevissa asioissa. Hautaoikeuden uudesta haltijasta on ilmoitettava hautaustoimesta vastaavalle seurakunnan viranomaiselle.
Jos ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset eivät ole sopineet hautaoikeuden uudesta haltijasta, kirkkoneuvosto voi määrätä hautaoikeuden haltijan. Kirkkoneuvosto voi antaa etusijan paikkakunnalla asuvalle tai sille, joka on huolehtinut haudan hoidosta.
Yhteyshenkilö
Yhteyshenkilöstä sovitaan yleensä hautausjärjestelyjen yhteydessä. Yleisimmin haudan yhteyshenkilöksi seurakunnan tietoon jää henkilö, joka on hoitanut edellisen hautauksen hautausjärjestelyjä.
Haudan tiedoissa tulisi olla yhteyshenkilö, jolle tiedotetaan hautaa koskevista asioista. Mikäli yllä olevan kirkkolain mukaista hautaoikeuden haltijaa ei olla erikseen sovittu, alla olevalla lomakkeella voi ilmoittautua haudan yhteyshenkilöksi.